Olen reilu viisikymppinen Työkalunvalmistaja Helsingistä. Lähes koko työurani olen ollut konepajateollisuuden palveluksessa pääkaupunkiseudulla, pois lukien 90-luvun alun lama, jolloin hetken tutustuin Helsingin sataman toimintoihin. Nykyinen työpaikka on Roihupellon teollisuusalueella johon kätevästi pääsen himasta fillarilla vartissa. En kuitenkaan miellä itseäni fillarikommunistiksi, Demariksi saa haukkua jos siltä tuntuu. Olen ollut työväenliikkeen toiminnassa mukana pitkään. Edesmenneen metallityöväenliiton aikana luottamustoimiakin siunaantui, niistä merkittävämpänä valtuuston jäsenyys. Valtuuston jäsenyyksiä on matkan varrelle sattunut useamminkin. Olin muutaman kauden Suomen Sosialidemokraattisen puolueen valtuustossa, nykyisin edustan oman kylän Urheiluseuraa Puotinkylän Valttia Työväen Urheiluliiton valtuustossa. Kunnallisia luottamustoimiakin on matkalle varrelle sattunut. Helsingin kaupungin Liikuntalautakunnan varajäsenyydestä Urheiluhallit Oy.n Hallitusvastuuseen. Kuluvana vuonna olen päässyt laajentamaan tietämystäni koulumaailmasta, Opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston varajäsenen roolissa.
Kokemusta ja näkemystä
Helsingin seudun teollisuusyrityksissä oli työvoimatutkimuksen mukaan viimeksi kuluneen vuoden aikana noin 70 000 työpaikkaa. On ennenaikaista sanoa teollisuuden siirtyneen pois Helsingistä. Teollisuusalueita nakerretaan pala kerrallaan asuntorakentamisen tarpeisiin. Meidän pitää taistella joka päivä olemassaolostamme ja uskonkin korkean tuottavuuden työpaikkojen säilymiseen Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. Monipuolinen elinkeinorakenne takaa kaikille työmahdollisuuksia.
Teollisuusliiton tulee vahvistaa yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan niin teollisuuspolitiikan kuin sosiaalipolitiikankin alueella. Liittokokouksen suurimpia kysymyksiä on miten ja missä työntekijöiden palkanmuodostus tapahtuu. Nyt käynnissä oleva neuvottelukierros on eriskummallisen sekava niin työnantajien kuin joidenkin ammattiliittojenkin sekoillessa, Elinkeinoelämän satraapit säveltää ja valtakunnan sovittelija sovittelee. Erityisesti tästä kierroksesta jäi mieleen se miten teollisuusliittolaisten lakkojen ansiosta jotkut muut saivat 600 miljoonaa euroa palkan korotuksiin. O tempora, o mores.
Kertakorvaukset taulukkopalkkoihin
Viimeisin TES ratkaisu sisältää kertakorvauksen ja vuonna 2024 pienehkön kertaerän. Kumpikaan noista ei mene niin sanotusti palkkapohjiin eli taulukoihin. Ratkaisu on näiltä osin huono tai paras joka saatiin. Varsinkin alalle tulevat nuoret kärsivät palkkataulukoiden laahaamisesta.
Kiky ja maksut
Uusia Kilpailukyky ”sopimuksia” on vastustettava tarvittaessa yleislakolla. Sopimuksia joista ei pääse irti ja jotka rapauttavat, työntekijöiden lisäksi, valtion talouden ei ole syytä tehdä enää koskaan. ”Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen” Lausui suomeksi Ahti Karjalainen, Suomen pääministeri ja tankero englannin kanta-isä. Kikyn vaikutuksia ei tosin tarvinnut ennustaa, laskutikkua käyttävät sen tiesivät.
